Tiilirakentamisen historiaa

Tiili on kulkenut ihmisen rinnalla jo vuosituhansia

Ensimmäiset tiilirakennukset tehtiin auringossa kuivatuista savihiekkatiilistä Urissa Mesopotamiassa noin 4000 vuotta eaa. Jokseenkin tuhat vuotta myöhemmin tiilistä opittiin tekemään kestävämpiä polttamalla. Samoihin aikoihin seinäpintoja alettiin koristella muototiilestä tehdyin reliefein ja lasituksin.

M. Lubinski / Wikimedia Commons.

Roomalaiset kaariholvirakenteiden mestareina

Roomalaiset kehittivät Mesopotamiasta, Egyptistä ja Kreikasta perimänsä holvatut rakenteet huippuunsa. He käyttivät tiiltä pääasiassa kuori- ja liittorakenteissa kiven ja vulkaanisella tuhkalla kovetetun betonin kanssa. Colosseum muureineen ja lukuisine kaariholveineen on tällaisen tekniikan taidonnäyte. Roomalaisten mukana tiilentekotaito ja holvaus levisivät kaikkialle Eurooppaan.

Kuva Bengt Nyman / Flickr

Kantava tiilimuuri Bysantin kautta Eurooppaan

Kantavia tiilimuureja tehtiin ensimmäisenä Itä-Roomassa, Bysantissa. Hagia Sofian kirkko Istanbulissa on yksi näyttävimmistä bysanttilaisen arkkitehtuurin esimerkeistä.

Bysantin vaikutteet näkyivät Euroopassa jo 300-luvulla. Trierin basilika on tiettävästi ensimmäinen rakennus Euroopassa, jonka kantavat rakenteet ovat kokonaan tiiltä.

Kuva Hagia-Sophia-Grundriss / Wikimedia Commons
Kuva Hagia-Sophia-Laengsshnitt / Wikimedia Commons
Kuva Berthold Werner

Suippokaari syrjäyttää pyörökaaren

1000-luvun alkupuolella goottilainen suippokaari syrjäytti vähitellen romaanisen pyörökaaren. Solakoilla pilareilla ja holvien kapeilla ruoteilla korkeakin rakennus pysyi pystyssä ilman umpinaisia seiniä, jolloin osa seinäpinnasta voitiin korvata suurilla ja koristeellisilla ikkunapinnoilla.

Yhä ylemmäs kurkottavalla, taivaita tavoittelevalla tyylillä rakennettiin erityisesti luostarikirkkoja ja katedraaleja. Näin tiiliarkkitehtuuri pääsi teknisen oivalluksen myötä kehittymään huippuunsa.

Olvr / Wikimedia Commons
Clostridium / Wikimedia Commons

Tiilenpolttotaito Suomeen keskiajalla

Tiilenpolttotaito tuli Suomeen luostarilaitoksen mukana 1200-luvulla. Aluksi tiiltä käytettiin säästeliäästi lähinnä kivirakennusten, kuten kirkkojen ja linnojen, tarkkuutta vaativissa yksityiskohdissa. Vähitellen tiilestä alettiin rakentaa yhä suurempia kokonaisuuksia. Tiilet valmistettiin yleensä mahdollisimman lähellä rakennuspaikkaa, koska ne ovat raskaita kuljettaa.

Kuva Miraceti / Wikimedia Commons
Kuva Kari Hakli / MFA
Kuva Kari Hakli / MFA
Kuva Ufinne / Wikimedia Commons

Tiilirakentaminen valtaa alaa 1700-luvulla

1700-luvulla Ruotsi-Suomen valtiovalta suositteli paloturvallista tiilirakentamista puurakentamisen sijaan. Vuonna 1776 annettiin määräys, jonka mukaan kirkot ja muut julkiset rakennukset oli tehtävä tiilestä. Määräystä ei kuitenkaan vielä haluttu noudattaa, koska tiilestä rakentaminen oli kalliimpaa kuin puusta rakentaminen.

Tiili kasvavien kaupunkien ja teollisuusrakennusten materiaaliksi

Teollistuminen ja kaupungistuminen johtivat tiilirakentamisen läpimurtoon 1800-luvulla. Vuoden 1856 yleinen rakennusjärjestys määräsi, että puusta sai rakentaa enää vain yksikerroksisia taloja. Kun sekä julkiset rakennukset että asuinkerrostalot muurattiin tiilestä, syntyi kaupunkeihin kivitalokeskustoja, joille punatiiliset tehdasmiljööt antoivat vielä paikoitellen oman leimansa.

Helsingin entisen Pääpaloaseman 42 metrin korkuinen torni rakennettiin valvontaa varten. Näkyvyyttä ja tulipalojen havaitsemista paransi se, että asema on sijoitettu korkealle mäelle.
Kuva Aukusti Heinonen

Tiilenvalmistus käsityöstä teolliseen tuotantoon

Teollistuminen ja liikenneverkon kehittyminen edistivät tiilen käyttöä. Koska suuria määriä entista tasalaatuisempia tiiliä pystyttiin teollisesti tuotettuna valmistamaan entistä nopeammin, yleistyi tiili myös asuintalojen materiaalina. 1900-luvun alkupuolella se oli yleisin kantavien rakenteiden materiaali kerrostaloissa. Sen sijaan, että valmistajat olisivat tehneet kukin omanlaisiaan tiiliä, sovittiin 1900-luvun kuluessa tiilille tiettyjä vakiokokoja.

Thermos / Wikimedia Commons
Maija Holma, Alvar Aalto -museo
Maija Holma, Alvar Aalto -museo

Rakenteista pintojen materiaaliksi

Rakennustekniikan kehittymisen ja betonin käytön yleistymisen myötä tiilen merkitys rakennusosana muuttui. Kantavan osan sijaan tiilestä tuli yhä useammin pelkkä kaunis ja kestävä pintamateriaali.

Maija Holma, Alvar Aalto -museo
Kuva Mika Huisman

Liitä kohteeseen

Aktiivinen polku

Tallentamaton

Omat polut

Uusi polku

Tallenna

Aktiivinen polku

Poista takiainen

Oletko varma että haluat poistaa tämän takiaisen?

M. Lubinski / Wikimedia Commons.Kuva Bengt Nyman / FlickrKuva Hagia-Sophia-Grundriss / Wikimedia CommonsOlvr / Wikimedia CommonsKuva Miraceti / Wikimedia CommonsHelsingin entisen Pääpaloaseman 42 metrin korkuinen torni rakennettiin valvontaa varten. Näkyvyyttä ja tulipalojen havaitsemista paransi se, että asema on sijoitettu korkealle mäelle. Thermos / Wikimedia CommonsMaija Holma, Alvar Aalto -museo