Alvar Aallon arkkitehtuuria

Alvar Aalto - arkkitehti

Alvar Aalto (1898 - 1976) on yksi maailman tunnetuimmista suomalaisista. Kuuden vuosikymmenen aikana hän loi poikkeuksellisen laajan ja monipuolisen uran arkkitehtina ja muotoilijana sekä kotimaassa että eri puolilla maailmaa.

Aallon elämäntyöhön ei voi olla törmäämättä esimerkiksi kaupunkien katukuvassa tai suomalaisissa kodeissa. Aallon suunnittelema lasimaljakko on löytänyt tiensä monen kodin käyttö- ja koriste-esineeksi. Arkkitehtuuri herättää myös mielipiteitä ja esimerkiksi Helsingissä sijaitseva Finlandia-talo on samaan aikaan yksi Aallon ihailluimmista ja eniten keskustelua herättäneistä julkisista arvorakennuksista.

Eva ja Pertti Ingervo/ Alvar Aalto -museo
Alvar Aalto -museo
Kuva Rauno Traskelin / Wikimedia Commons

Jyväskylän työväentalo

Jyväskylän työväentalo on Alvar Aallon varhaisimpia töitä 1920-luvulta. Valmistuessaan keskelle pientä puutalokaupunkia, kaksikerroksinen klassistinen kivitalo herätti hämmästystä ja ihailua. Rakennus suunniteltiin Jyväskylän työväenyhdistykselle monitoimitaloksi, jonka suojissa toimi myös teatteri.

Työväentalon valoisat kahvila- ja ravintolatilat sijaitsevat katutasossa. Ensimmäisen kerroksen avoimen seinäpinnan vastakohtana on toisen kerroksen umpinainen massa: sen taakse sijoittuu teatterisali lämpiöineen. Pohjoismaisen arkkitehtuurin esikuvat, kuin myös arkkitehtipariskunta Aino ja Alvar Aallon häämatka Italiaan ovat tuoneet omat vaikutteensa rakennuksen hahmoon ja erityisesti sisätilojen suunnitteluun.

Piirustus Alvar Aalto -museon piirustuskokoelma
Kuva Alvar Aalto -museo / Maija Holma
Kuva Alvar Aalto -museo / Maija Holma
Kuva Alvar Aalto -museo / Maija Holma
Kuva Alvar Aalto -museo / Maija Holma

Paimion parantola - valoa ja ilmaa potilaille

Suomeen rakennettiin 1900-luvun alussa useita tuberkuloosisairaaloita keuhkotautikuolleisuuden lisäännyttyä. Niistä tunnetuin, Paimion parantola, rakennettiin 1920-30-lukujen vaihteessa suositusten mukaan kuivaan kangasmetsään, raikkaaseen ilmaan.

Rakennuksen eri toimintoja sisältävät siivet työntyvät sisäänkäyntihallista viuhkamaisesti luonnon keskelle. Auringonvalon vaikutus paranemiseen huomioitiin suuntaamalla potilashuoneet, makuuhallit ja lepoparvekkeet luonnonvalon kannalta optimaalisesti. Parantolan arkkitehtuuri toteuttaa funktionalismin ihanteita toiminnallisuudesta, terveellisyydestä, hygieenisyydestä ja valoisuudesta.

Lisätietoa: Paimion parantola -verkkonäyttely

Kuva Alvar Aalto -museo.
Kuva Alvar Aalto -museo / Pertti Ingervo
Kuva Alvar Aalto -museo / Maija Holma
Kuva Alvar Aalto -museo / Piirustuskokoelma.

Arkkitehtiperheen koti

Aino ja Alvar Aallon Riihitien talo on suunniteltu sekä kodiksi että arkkitehtitoimistoksi 1930-luvulla. Tasakattoisen rakennuksen asunto-osan julkisivumateriaalina on tummaksi käsitelty puurima, toimistosiiven slammattu ja valkoiseksi kalkittu tiili. Näin talon kaksi käyttötarkoitusta hahmottuvat myös ulospäin.

Rakennuksen kadunpuoleinen julkisivu on melko umpinainen, mikä luo yksityisyyttä. Oleskelutilat avautuvat ikkunoin ja terassein rauhalliseen ja suojaisaan puutarhaan.

Kuva Alvar Aalto -museo / Piirustuskokoelma
Kuva Alvar Aalto -museo
Kuva Alvar Aalto -museo / Maija Holma
Kuva Alvar Aalto -museo / Maija Holma

Säynätsalon kunnantalo

Pieni Säynätsalon teollisuusyhdyskunta halusi 1940-luvun lopulla rakennuttaa monitoimirakennuksen, joka palvelisi niin hallintoa, asumista kuin liike-elämääkin. Erilaisten käyttötarkoitusten yhdistäminen saman katon alle tyylikkäästi oli haaste, jonka Aalto ratkaisi sijoittamalla eri toiminnot kehämäisesti kahdelle tasolle.

Liikehuoneistot sijaitsevat katutasossa, jotta niissä asiointi olisi helppoa. Asunnot on rauhoitettu omaan siipeensä rakennuksen taakse. Kunnalliset palvelut sijaitsevat arvokkaasti kerrosta ylempänä, kauniin pienen sisäpihan ympärillä. Rakennuksen kruununa on valtuustotorni. Linnamaisen jyhkeästä ensivaikutelmasta huolimatta kunnantalo on valoisa ja viihtyisä.

Säynätsalon kunnantaloa pidetään merkittävänä osana Aallon tuotantoa. Sen säilyminen on turvattu rakennussuojelulailla. Suojelupäätös koskee myös joitakin rakennuksen sisätiloja ja niiden kiinteää sisustusta.

Maija Vatanen / Alvar Aalto -museo.
Maija Holma, Alvar Aalto -museo
Maija Holma, Alvar Aalto -museo
Maija Holma, Alvar Aalto -museo
Maija Holma, Alvar Aalto -museo
Maija Holma, Alvar Aalto -museo

Muuratsalon koetalo - Alvar Aallon kesähuvila

Koetalo rakennettiin 1950-luvulla sekä kesäkodiksi että rakentamisen laboratorioksi - Aallon omien sanojen mukaan ”arkkitehdin omaksi huviksi leikkimistä varten” ja ”myös vakavien eksperimenttien vuoksi, pääasiallisesti probleemien, joita arkkitehti ei voi selvittää tavallisten rakennustehtävien puitteissa”.

Koetalo sijaitsee Päijänteen rannalla korkealla kalliolla, huikeiden maisemien äärellä. Päärakennus ja siihen liittyvä muuri rajaavat suojaisan pihan, jolle luovat tunnelmaa erilaisista tiilistä ja keraamisista laatoista sommitellut tilkkutäkkimäiset seinäpinnat sekä pation keskellä oleva avotulipaikka. Muurin aukon ansiosta sisäpihalla voi nauttia laskevan auringon viimeisistäkin säteistä.

Piirustus Alvar Aalto -museon piirustuskokoelma
Kuva Alvar Aalto -museo

Alvar Aallon ateljee

”Rakennustaidetta ei voi syntyä konttorimaisessa ympäristössä”, totesi Alvar Aalto. Hän suunnitteli ateljeerakennuksen arkkitehtitoimistolleen 1950-luvulla Helsingin Munkkiniemeen lähelle kotitaloaan.

Rakennuksen piirustussali suunniteltiin luonnonvaloa hyödyntäväksi. Vapaamuotoisemman, kaarevan ateljeesiiven ikkunat avautuvat amfiteatterin muotoon rakennetulle pihalle. Ulkoilmateatterimaista pihaa ajateltiin käytettävän luentojen ja elokuvaesitysten järjestämiseen.

Kuva Alvar Aalto -museo/ Heikki Havas
Kuva Alvar Aalto -museo/ Rauno Träskelin
Kuva Alvar Aalto -museo/ Maija Holma
Kuva Alvar Aalto -museo/ Rauno Träskelin

Finlandia-talo

Finlandia-talon (1971) materiaalivalinnoissa Alvar Aalto otti vaikutteita Välimeren alueen arkkitehtuurista. Julkisivuissa ja sisäpinnoissa käytetty valkoinen Carraran marmori viittaa arkkitehtuurin historiaan. Rakennus on Aallolle tyypilliseen tapaan kokonaisuus – hän suunnitteli erikseen jokaisen yksityiskohdan huonekaluista ja valaistuksesta aina koristelistoihin saakka.

Kuva Rauno Träskelin / Wikimedia Commons
Matti Tirri / Wikimedia Commons
Kuva Math / Wikimedia Commons
Thermos / Wikimedia Commons

Lahden Ristinkirkko

1970-luvun lopulla valmistuneen Lahden Ristinkirkon tunnusmerkkejä ovat 40-metrinen kellotorni, pienistä ikkunoista muodostuva ristikuvio julkisivussa sekä tumma tiili ulkoseinäpintojen materiaalina.

Tiilijulkisivut ovat kumarrus Lahden kaupungintalolle, joka muodostaa kirkolle kaupunkikuvallisen parin. Samalla Ristinkirkko liittyy jo keskiajalla alkaneeseen tiilikirkkojen perinteeseen. Massiivinen kellotorni on kuitenkin jätetty modernisti betonipintaiseksi.

Kantavat rakenteet ja sisäpinnat ovat paikalla valettua teräsbetonia. Jyhkeän ja tummanpuhuvan ulkokuoren vastapainona sisätilat ovat vaaleita ja valoisia.

Maija Holma, Alvar Aalto -museo
Maija Holma, Alvar Aalto -museo
Maija Holma, Alvar Aalto -museo
Maija Holma, Alvar Aalto -museo
Maija Holma, Alvar Aalto -museo
Maija Holma, Alvar Aalto -museo

Liitä kohteeseen

Aktiivinen polku

Tallentamaton

Omat polut

Uusi polku

Tallenna

Aktiivinen polku

Poista takiainen

Oletko varma että haluat poistaa tämän takiaisen?

Eva ja Pertti Ingervo/ Alvar Aalto -museoPiirustus Alvar Aalto -museon piirustuskokoelmaKuva Alvar Aalto -museo.Kuva Alvar Aalto -museo / PiirustuskokoelmaMaija Vatanen / Alvar Aalto -museo.Piirustus Alvar Aalto -museon piirustuskokoelmaKuva Alvar Aalto -museo/ Heikki HavasKuva Alvar Aalto -museo / Rune SnellmanKuva Alvar Aalto -museoKuva Rauno Träskelin / Wikimedia CommonsMaija Holma, Alvar Aalto -museo