Valtiontalon tapaus

Valtiontalon puomitettu raunio

"Alvar Aallon nuoruudentyön, vanhan suojeluskuntatalon itäpääty oli romahtanut viikonloppuna ja tapaus oli päässyt otsikoihin aina valtakunnantasoisesti. Raunio oli puomitettu."

"Kenenkään ei tiedetty jääneen sortuneen seinärakennelman alle, mutta huhut sabotööreistä ja virkamiesten huolimattomuudesta kiersivät. Torso oli vaarallinen ja leviäisi ensimmäiseen kesätrombiin, näyttämö muistutti lentopommin osumaa. Luhistunut pääty irvisti niin kuin iso osa vanhaa Jyväskylää olisi lopullisesti menossa mailleen."

Markku Ropponen, Kuhala ja hautausmaan risteys, Tammi 2009.

Maija Holma, Alvar Aalto -museo

Murroskauden monitoimitalo

Jyväskylän suojeluskuntatalo oli nuoren Alvar Aallon taidonnäyte 1920-luvun lopulta. Rakennus sijaitsi arvokkaalla paikalla aivan kaupungin sydämessä, Kirkkopuiston laidalla kaupunginkirkon ja kaupungintalon tuntumassa.

Kookas, pohjakaavaltaan L-kirjaimen muotoinen rakennus oli valmistuessaan todellinen monitoimitalo: suojeluskuntapiirin toimitilojen lisäksi Keski-Suomen Suoja Oy:n tiloissa toimi elokuvateatteri, ravintola, pankki, juhlasali sekä uudenaikainen kauppahalli.

Tyylillisesti talon arkkitehtuuri sijoittui klassismin ja modernismin murrosvaiheeseen: rakennuksessa käytettiin antiikkiin viittaavaa koristelua, mutta myös rakennusteknisiä uutuuksia kuten hollantilaisia, teräspuitteisia ikkunoita sekä moderneja tanskalaisia valaisimia.

Kuva Alvar Aalto -museo, Valokuva-arkisto.

Maailma muuttui ympärillä

Maailmanlaajuisen laman seurauksena suojeluskuntataloa hallinnoiva taloyhtiö meni konkurssiin. Valtio lunasti rakennuksen jo vuonna 1934, josta lähtien se tunnettiin Valtiontalona. Uuden omistajan myötä myös rakennuksen käyttö muuttui. Aallon suunnittelemia sisustuksia ja tilaratkaisuja muutettiin empimättä, kun sisätiloja muokattiin uusien käyttäjien tarpeisiin sopiviksi. Julkisivuista tuli sekoitus eri aikojen suunnittelua.

Kun ympäröiville tonteille rakennettiin 1970-luvun alussa, Valtiontalon perustukset vahingoittuivat ja seiniin tuli halkeamia. Seiniä tuettiin vaijereita pingottamalla, mutta koska Valtiontalon purkamista pidettiin todennäköisenä, perusteellisiin korjauksiin ei ryhdytty. Rakennuksen turvallisuutta seurattiin ja käyttöä jatkettiin.

Kuva Alvar Aalto -museo, Valokuva-arkisto
Kuva Alvar Aalto -museo / Maija Holma
Kuva Alvar Aalto -museo / Maija Holma

Sittenkin arvokas

Tämän hetkisestä huonosta kunnostaan huolimatta Valtiontalo on esimerkki oman aikansa edustavasta arkkitehtuurista ja Alvar Aallon varhaisesta suunnittelutyöstä.

Valtiontalo suojeltiin valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1992 merkittävänä valtion omistamana rakennuksena. Suojelupäätöksessä listattiin määräyksiä rakennuksen korjaamisesta ennallistavalla ja rakennuksen alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittavalla tavalla. Vaikka rakennus on ollut tunnetusti huonossa kunnossa jo vuosikymmeniä, suojelupäätöksellä ei ole voitu velvoittaa korjaamaan rakennusta tiettynä ajankohtana. Niinpä kalliisiin korjauksiin ei ole ryhdytty, sillä rakennuksen tulevasta käytöstä ei ollut tietoa.

Kuva Alvar Aalto -museo / Martti Kapanen
Kuva Alvar Aalto -museo / Maija Holma

Musiikki- ja taidekeskus

Jyväskylän kaupunki osti Valtiontalon vuonna 1995. Rakennus oli tarkoitus kunnostaa osaksi uutta musiikki- ja taidekeskusta, ja sen suunnittelusta järjestettiin kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu.

Suunnitellun keskuksen alta purettiin viereisen tontin rakennukset. Rahan puutteessa kallis hanke kuitenkin hautautui ja myös konserttitalon sijainnista virisi uusi keskustelu. Samalla Valtiontalo sai edelleen rapistua, ja viereinen tontti jäi pysäköintialueeksi kaupungin parhaalla paikalla.

Lopulta Jyväskylän kaupunki päätti myydä Valtiontalon, mutta sovittu kauppa kirvoitti sekä kiivasta julkista keskustelua että sarjan oikeudenkäyntejä. Tammikuussa 2014 korkein hallinto-oikeus kumosi kaupan, ja tilanne palasi lähtöruutuun.

Kuva Alvar Aalto -museo / Maija Holma.
Kuva Alvar Aalto -museo / Maija Holma.

Vapiseva Valtiontalo

"Aallon talon raunio voihkaisi ja parkaisi. Sen nähtiin vapisevan, moni vannoi nähneensä myös yötaivaalla kiitävän tähdenlennon ja selväpäisimmät älysivät ottaa jalat alleen. Noin kahdeksan sekunnin kuluttua julkisivusta huojahti murtumasauman rajaama valtava seinäkaistale ja rojahti alas ryskeellä, joka kuultiin lähikortteleiden uneen vaipuneissa taloissa ja jonka jälkeinen humahdus eteni kuin paineaalto."

"Talo oli mennyttä, mikään ei voinut enää pelastaa sitä."

Markku Ropponen, Kuhala ja hautausmaan risteys, Tammi 2009.

Maija Holma, Alvar Aalto -museo.

Kuinka Valtiontalon lopulta käy

Kirjailija Markku Ropposen näkemys Valtiontalon kohtalosta on lohduton. Todellisuudessa tilanne tuskin ratkeaa näin dramaattisesti, mutta on totta että talo on huonossa kunnossa. Sisätilat ovat käyttökiellossa ja julkisivut on huputettu, koska rappauksesta putoilevat kappaleet aiheuttivat vaaraa kadulla kulkijoille. Suojattuna ja vaijerein tuettuna rakennus on kuitenkin vakaa ja voi odottaa vielä jonkin aikaa. Jos rakennukselle löytyy uusi käyttötarkoitus ja rohkea ostaja, Valtiontalo saattaa vielä palata entiseen loistoonsa.

Lisätietoa Valtiontalosta

Päivi Lukkarinen, Katariina Pakoma (toim.), Jyväskylän suojeluskuntatalo, The Jyväskylä Defence Corps Building 1926-29. Alvar Aalto -museo 1995.

Göran Schildt, Valkoinen pöytä. Alvar Aallon nuoruus ja taiteelliset perusideat. Kustannusosakeyhtiö Otava, Keuruu 1982.

Lainaukset:
Markku Ropponen, Kuhala ja hautausmaan risteys. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2009.

Liitä kohteeseen

Aktiivinen polku

Tallentamaton

Omat polut

Uusi polku

Tallenna

Aktiivinen polku

Poista takiainen

Oletko varma että haluat poistaa tämän takiaisen?

Maija Holma, Alvar Aalto -museoKuva Alvar Aalto -museo, Valokuva-arkisto.Kuva Alvar Aalto -museo, Valokuva-arkistoKuva Alvar Aalto -museo / Martti KapanenKuva Alvar Aalto -museo / Maija Holma.Maija Holma, Alvar Aalto -museo.