Uljaita vesitorneja

Hangon vesitornit

Suomen ensimmäinen varsinainen vesitorni rakennettiin Hangon Vartiovuorelle vuonna 1910. Lieriömäinen graniitilla verhoiltu torni tuhoutui jatkosodassa, mutta sen tilalle rakennettiin välittömästi uusi.

Hangon uusi vesitorni on tehty betonista. 65 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoavan tornin kahdelta näköalatasanteelta avautuu näkymiä koko kaupunkiin. Siirry tornin huipulle!

Kuva Hangon museo
Kuva Kim Meyer / Vastavalo.fi 17.7.2009.

Mikkelin Naisvuoren vesitorni

Naisvuorelle 1912 valmistuneen vesitornin pilari-palkkirakenne on samanlainen kuin Englannin Newton-le-Willowsin tornin, joka valmistuessaan 1904 oli ensimmäinen kokonaan rautabetoninen ja samalla maailman suurin vesitorni. Naisvuoren torni oli puolestaan ensimmäinen Suomessa, jossa betonia käytettiin myös säiliön alapuolisissa rakenteissa.

Naisvuoren torni on palvellut paitsi vesisäiliönä myös palovalvonnan sekä talvi- ja jatkosodanaikaisen ilmapuolustuksen tähystystornina. Mikkelin uuden vesitornin valmistuttua 1953 Naisvuoren torni muutettiin näköalatorniksi.

Kuva Timo Kilpeläinen / MFA.

Riihimäen vesilinna

Tavanomaisten tornimaisten vesisäiliöiden lisäksi Suomessa on suunniteltu ja rakennettu myös ns. vesilinnoja, eli rakennuksia, joissa vesisäiliön lisäksi on myös muita toimintoja. Riihimäen vesilinna on suunniteltu tällaiseksi monikäyttörakennukseksi, näkötorniksi, jonka ylätasanteelle sijoitettiin kahvila.

Riihimäen vesilinna on kaupunkikuvallinen dominantti ja edustava esimerkki sotien jälkeisestä pehmeästä ja ilmavasta funktionalismista selkeine lasi- ja betonirakenteineen, harkittuine materiaalivalintoineen ja onnistuneine aukotuksineen.

Kuva MFA

Loviisan vesitorni

Eugene Freyssinet patentoi vuonna 1928 ns. jännemenetelmän, betonisen rakenneratkaisun, joka mahdollisti laajat jännevälit ilman erityisiä tukirakenteita. Arkkitehtien Heikki ja Kaija Sirenin 1961 suunnittelemassa äärimmäisen pelkistetyssä Loviisan vesitornissa tätä jännetekniikkaa on käytetty hyväksi.

Loviisan vesitornin purkamista on harkittu vakavasti. Vielä siihen ei ole ryhdytty, vaikka uuden vesitorniratkaisun löytämiseksi käytiinkin arkkitehtuurikilpailu vuonna 2010. Kilpailun voitti Free Solo -niminen ehdotus. Toistaiseksi uutta tornia ei ole ryhdytty rakentamaan.

Kuva MFA.
Havainnekuva Markus Pernthaler.

Haukilahden vesitorni

Haukilahden vesitorni heijastelee 1960-luvun utopia-arkkitehtuuria. Tornista haluttiin aikanaan suunnitella lentävää lautasta muistuttava, ikään kuin leijuva rakennus.

Haukilahden vesitorni, jonka peruskorjaus valmistui vuonna 2012, on edelleen keskeinen osa Etelä-Espoon vedenjakelujärjestelmää. Siihen mahtuu 4100 kuutiota vettä ja sieltä ohjataan vesi lähes 70 000 espoolaiselle.

Kuva Risto Kamunen / MFA

Lauttasaaren vesitorni

Lauttasaaren yli 50-vuotiaassa vesitornissa oli viimeisen kerran vettä vuonna 1996. Keskustelua tornin uusiokäytöstä on käyty siitä lähtien. Siitä on kaavailtu näköalatornia, kahvilaa, kiipeilykeskusta, toimistotiloja ja asuntoja. Vaihtoehtona on ollut myös säilyttäminen maamerkkinä. Ehdotukset kaatuivat kuitenkin mittaviin korjauskustannuksiin.

Joulukuussa 2013 torni sai purkutuomion. Syksyllä 2014 purkutöitä jo valmisteltiin, kun asukkaat jälleen heräsivät vielä kerran vaatimaan sen säilyttämistä. Vuoden 2015 lopulla torni katosi Lauttasaaren siluetista.

Katso video vesitornin purkamisesta!

Kuva Maria Putaansuu / MFA
Kuva Jaana Räsänen

Liitä kohteeseen

Aktiivinen polku

Tallentamaton

Omat polut

Uusi polku

Tallenna

Aktiivinen polku

Poista takiainen

Oletko varma että haluat poistaa tämän takiaisen?

Kuva Hangon museoKuva Timo Kilpeläinen / MFA.Kuva MFAKuva MFA.Kuva Risto Kamunen / MFAKuva Maria Putaansuu / MFA