Teräsrakentamisen historiaa

Ensimmäiset merkit raudan käytöstä

Todisteita meteorien jäännöksistä kerätyn raudan käytöstä on löydetty Sumerista ja Egyptistä noin 6000 vuoden takaa. Rautaa käytettiin keihään kärkien ja muiden pienten esineiden valmistamiseen.

Raudan valmistuksen keksivät Lähi-Idässä asuneet heettiläiset noin 3400 vuotta sitten. Heiltä taito levisi antiikin Kreikkaan ja Roomaan, jossa rautaa käytettiin jo rakennusmateriaalina, tosin vain apukeinona kivirakenteiden liitoksissa. Suomessa ensimmäiset merkit raudan käytöstä ovat noin vuodelta 100 eaa.

Kuva Takkk / Wikimedia Commons

Rauta rakenteita vahvistamassa

Pitkän aikaa kallista rautaa käytettiin rakentamisessa vain siellä, missä se oli välttämätöntä. Erilaisia rakenteita, kuten goottilaisia tiiliholveja tai suuria kupoleita vahvistettiin rautaosin. Esimerkiksi Helsingin Tuomiokirkon kivirakenteet oli mahdollista tehdä ohuempina raudoitusten avulla. Raudoituksen kehittyminen edesauttoi osaltaan teräsbetonin keksimistä 1800-luvun lopulla.

Kuva Rauno Träskelin / MFA

Teollinen vallankumous raudan käytön mullistajana

Teollinen vallankumous mullisti raudan käytön rakentamisessa. Varhaisimmat valurautaiset rakenteet olivat siltoja ja teollisuusrakennuksia.

Höyrylaivan ja junan keksiminen loivat tarpeen uudenlaisille rakennustyypeille. Teollistuva maailma tarvitsi rautatieasemia, satamavarastoja ja kauppahalleja. Raudasta oli samaan aikaan pitkän kehitysprosessin myötä opittu valmistamaan terästä. Uusissa rakennuksissa, joilla ei ollut historiallisia esikuvia, nähtiin mahdollisuus aivan uudenlaisten suurten ja ilmavien tilojen toteuttamiseen.

Kuva Wikimedia Commons
Kuva Dhowes9 / Wikimedia Commons
Kuva MFA
Kuva Moonik / Wikimedia Commons
Kuva Timo Keinänen / MFA
Kuva chensiyuan / Wikimedia Commons

Raudan käyttö näkyväksi osaksi suomalaista arkkitehtuuria

1800-luvun alkupuolelle asti raudalla oli pääasiassa puu- ja kivirakenteita koossapitävä tehtävä. Itsenäisenä pystyrakenteena rauta otettiin käyttöön 1830-luvulta alkaen. Arkkitehtoniseksi aiheeksi tämä uuden teknologian estetiikka kohosi 1800-luvun lopulla erityisesti kasvihuoneissa, paviljongeissa, majakoissa ja silloissa.

Kuva Erkki ja Ville Mäkiö / MFA.
Kuva Asko Salokorpi / MFA.
Kuva Erkki ja Ville Mäkiö / MFA.

Raudan käytön hiipuminen

Raudan ja teräksen käyttö osana yhä suurempia rakennuksia ja rakennelmia yleistyi 1800-luvun loppuun asti, jolloin teräsbetoni alkoi vallata markkinoita. Kun teräksen käyttö muuttui peitellymmäksi, paljaita kantavia rakenteita nähtiin jälleen vain siltojen ja teollisuushallien rakenteissa.

Kuva Liikennevirasto / Flickr

Tuotantorakennukset teräsrakentamisen lippulaivoina

Teräsrakenteiden uusi nousu arkkitehtuurin näkyvänä osana alkoi vasta 1960- ja 1970-luvuilla. 1970-luvulla Suomen valtion rakennusosasto loi sarjan teollisuuden tuotantorakennuksia, jotka antoivat sysäyksen teräsarkkitehtuurin kehittämiselle. Niissä kokeiltiin rohkeasti teräsrakenteita näkyvänä osana arkkitehtuuria.

Kuva Simo Rista / MFA
Kuva Simo Rista / MFA
Kuva Mikko J. Putkonen / Wikimedia Commons

Teräksen ja lasin liitto

Julkisessa rakentamisessa teräksen käyttö yleistyi 1900-luvun loppua kohti. Toimisto- ja liiketilojen sekä esimerkiksi kauppakeskusten rakentamisessa valoisa lasi-teräsrakenne saavutti suosiota. Corten- eli säänkestävä teräs tuli osaksi julkisivujen arkkitehtuuria.

Kuva Aapo Haapanen / Wikimedia Commons
Kuva Tiina Monto / Wikimedia Commons

Liitä kohteeseen

Aktiivinen polku

Tallentamaton

Omat polut

Uusi polku

Tallenna

Aktiivinen polku

Poista takiainen

Oletko varma että haluat poistaa tämän takiaisen?

Kuva Takkk / Wikimedia CommonsKuva Rauno Träskelin / MFAKuva Wikimedia CommonsKuva Erkki ja Ville Mäkiö / MFA.Kuva Liikennevirasto / FlickrKuva Simo Rista / MFAKuva Aapo Haapanen / Wikimedia Commons