Raili ja Reima Pietilä

Kalevan kirkko: "Hellitä mäkivyötä meridiaani"

Pieneltä kukkulalta yli 30 metrin korkeuteen kohoava Kalevan kirkko toimii sitä ympäröivän asuinalueen maamerkkinä.

1960-luvulla rakennetun kirkon seinät ovat kuperia ja koveria liukuvaluna tehtyjä betonikouruja, jotka on ulkopuolelta päällystetty kellanruskeilla savitiilillä. Sisällä ne on jätetty puhtaaksivaletuiksi betonipinnoiksi. Päivänvalo siilautuu kirkkosaliin ikään kuin näkymättömästä lähteestä, betonikourujen väleistä, lattiasta kattoon ulottuvista ikkunoista.

Avara ja valoisa kirkkosali kohoaa ylös korkeuksiin kuin goottilaisessa katedraalissa, ja saa kävijän tuntemaan itsensä mitättömäksi.

Kuva MFA
Kuva MFA
Kuva MFA

Modernin arkkitehtuurin haastajat

Raili (1926-) ja Reima Pietilä (1923-1993) kuuluvat kansainvälisesti tunnetuimpien suomalaisten arkkitehtien joukkoon. Suomalaisesta luonnosta ja mytologioista kumpuavine aiheineen heidän arkkitehtuurinsa mielletään kuitenkin usein korostetun suomalaiseksi.

Pietilöille arkkitehtuuri on paikan taidetta. Kullakin paikalla on oma henkensä, jota tulee kuunnella tarkasti ennen suunnittelutyön aloittamista. Merkittävää heidän tuotannossaan onkin jokaisen toteutetun rakennuksen yksilöllisyys.

Monet Pietilöiden suunnittelemista rakennuksista syntyivät kilpailumenestyksen tuloksena. Mitä kilpailuehdotusten "Nimimerkit" kertovat suunnittelun lähtökohdista?

Kuva MFA.

Dipoli: "Luolamiesten häämarssi"

Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan osakuntataloksi valmistunut Dipoli (1966) on Reima Pietilän mukaan "luonnollinen maisemanjatke". Luonnonkivimuureineen sekä lukuisine ulokkeineen ja sisäänvetoineen se ikäänkuin kasvaa kallioisen kukkulan laelta osaksi maastoa ja maisemaa.

Vapaamuotoiset yleisötilat sekä geometriset ja arkisemmat käyttötilat sulautuvat saumattomasti yhteen. Tiloja voi erilaisia tilanteita varten muunnella helposti jakamalla ja yhdistelemällä niitä jyhkeiden liukuovien avulla.

Kuva Martti Jaatinen / MFA.
Kuva Simo Rista / MFA.
Kuva Simo Rista / MFA.

Suvikumpu: "Tuohivirsut juoksuhaudassa"

Espoon Suvikummun asuinalueesta tuli 1960-luvun elementteihin perustuvassa asuntotuotannossa poikkeus. Kauniisti rytmitetyt rakennusmassat muodostavat vaihtelevaa ja ympäristöönsä sopivaa arkkitehtuuria. Sekä vaaka- että pystysuunnassa porrastuvat kerrostalot kätkevät sisäänsä valoisia ja ilmeikkäitä asuntoja.

Kuva Simo Rista / MFA.
Kuva MFA.
Kuva Simo Rista / MFA.

Suomen suurlähetystö: "Lumi puhuu vuorilla"

Pietilöiden arkkitehtuuria löytyy myös ulkomailta. Suomen Intian suurlähetystön suunnittelussa arkkitehtipariskunta sovelsi näkemyksiään paikan hengen toteuttamisesta intialaisiin luonnonoloihin paikallisia materiaaleja hyödyntäen.

Lähetystön kattojen muodot tuovat mieleen tuulen muotoileman lumen suomalaisessa talvimaisemassa. Vihreän puutarhan perällä oleva sauna ja sen edustalla kimmeltävä uima-allas puolestaan muistuttavat Suomen kesästä.

Kuva MFA.
Kuva MFA.
Kuva MFA.

Tampereen pääkirjasto Metso: "Soidinkuvat"

Metso syntyi 1980-luvulla Soidinkuvat-nimisen kilpailuehdotuksen tuloksena. Kilpailun palkintolautakunnan mukaan kirjastorakennuksen tulee vaikuttaa käyttäjänsä tunteisiin yhtä ylentävästi kuin sen sisältä etsitty runous ja kirjallisuus, eikä vähäeleisempi rakennus sitä voisi tehdä.

Kirjaston pääsisäänkäynti on nokkamaisen katoksen alla, kirjahalli pyrstösulkamaisten ja työhuoneet siipimäisten rakenteiden suojassa. Yleisötiloissa kaikki on kaarevaa pienistä yksityiskohdista suuriin linjoihin. Rakennuksen betoniosat on maalattu valkoisiksi kuin lumihanki, kupoli ja matalat alumiinikatot ovat taivaan sinisiä, puupinnat metsävihreiksi kuullotettuja. Irtokalusteiden värit luovat kesäistä kukkaloistoa.

Kuva MFA / Simo Rista

Presidentin virka-asunto Mäntyniemi: "Kiillemoreeni"

Pietilöiden ura huipentui heidän voitettuaan tasavallan presidentin virka-asunnosta käydyn arkkitehtuurikilpailun vuonna 1983.

Mäntyniemi on sijoitettu syrjäiselle kallioniemelle maaston muotoja mukaillen. Sen pääsisäänkäynnin puoli on suljettu kuin linnoitus, mutta rannanpuoleinen julkisivu avautuu suurina lasipintoina luontoon. Rakennuksen muodot ovat sukua maan muodoille ja puille. Toiston myötä erilaiset pinnat sulautuvat kokonaisuudeksi.

Omissa siivissään sijaitsevat edustus- ja asuintilat ryhmittyvät pitkän käytävän, saunapolun varrelle. Kulkua ohjaa kahdeksan takkaa, merkkitulta. Kaikista tiloista on välitön yhteys ulos, asuinhuoneista ovi suoraan ulkoterassille.

Kuva MFA.
Kuva MFA.
Kuva Simo Rista / MFA.

Lisätietoa ja tehtäviä Pietilöistä

Tämän polun lähteenä on käytetty Arkkitehtuurimuseon näyttelykatalogia: Raili ja Reima Pietilä - Modernin arkkitehtuurin haastajat.

Näyttelyä varten tuotettiin tehtävämoniste ja jatkotyöstövinkkejä. Niitä voit hyödyntää myös kirjallisuuteen tukeutuen tai kohteessa vieraillessasi.

Lisätietoa Pietilöistä ja heidän tuotannostaan löydät myös Arkkitehtuurimuseon arkkitehtiesittelystä.

Liitä kohteeseen

Aktiivinen polku

Tallentamaton

Omat polut

Uusi polku

Tallenna

Aktiivinen polku

Poista takiainen

Oletko varma että haluat poistaa tämän takiaisen?

Kuva MFAKuva MFA.Kuva Martti Jaatinen / MFA.Kuva Simo Rista / MFA.Kuva MFA.Kuva MFA / Simo RistaKuva MFA.