Puu aineena, pintoina ja rakenteina

Puu elävänä aineena

Puu on elävä olento, joka hengittää, syö, kasvaa ja lisääntyy. Se on uusiutuva ja ympäristöään saastuttamaton luonnontuote.

Puusta suurin osa on vettä. Puun kuiva-aineet jakautuvat alkuaineisiin ja ravinteisiin. Alkuaineista eniten on hiiltä, vetyä ja happea. Pääravinteita ovat typpi, fosfori, kalium, kalsium, magnesium ja rikki, ja hivenravinteita rauta, boori, kupari, sinkki, mangaani, molybdeeni, kloori ja natrium.

Puuaines koostuu rungon suuntaisista pitkittäisistä ja laatikkomaisista tylppy- ja suipposoluista. Solukon lujuus on puun käytön kannalta merkittävä ominaisuus.

Kuva Stef Noble / Flickr

Tukkipuusta tuotteiksi

Puita ja puuvartisia kasveja on noin 60 000 eri lajia. Suomessa rakentamiseen käytetään eniten mäntyä ja kuusta. Koivua käytetään pääasiassa huonekalu- ja vaneriteollisuudessa. Muita käytettyjä puulajeja ovat haapa, leppä ja tammi.

Puun käyttö rakentamisessa perustuu sen ekologisuuteen, keveyteen, työstettävyyteen, taloudellisuuteen, saatavuuteen, kauneuteen, terveydellisyyteen sekä rakennusfysikaalisiin ominaisuuksiin.

Rakentamista varten puusta jalostetaan monenlaisia tuotteita: sahatavaraa, jatkettua puutavaraa, lautalevyä, viilua, liimapuuta, viilupuuta, puukuitulevyjä vanereita, rimalevyjä, sälelevyjä, lastulevyjä, erilaisia yhdistelmälevyjä, eristyslevyjä, puukuituvillaa, rakennuspapereita, sahajauhoa ja korkkia.

Kuva Jaana Räsänen
Kuva Jaana Räsänen.

Eloisia ja lämpimiä pintoja puusta

Puu sellaisenaan, veistettynä, sahattuna tai höylättynä muodostaa eloisan pinnan, jota aika patinoi. Puun tekstuuria voidaan korostaa hiekkapuhaltamalla, syövyttämällä tai polttamalla sen pintaa.

Puujulkisivun ulkonäköön vaikuttavat puun ominaisuuksien lisäksi verhouksen suunta sekä pintakäsittely kuten petsaaminen, tervaaminen ja maalaaminen. Perinnerakennusten kattopinnoista tuttuja päre- ja paanupintoja käytetään nykyarkkitehtuurissa rohkeasti myös seinäpintoina.

Kuva Anssi Blomstedt / MFA
Kuva Jussi Tiainen / MFA

Puu kantavissa rakenteissa

Perustuksia lukuunottamatta puuta voi käyttää kaikissa kantavissa rakennusosissa: ala-, väli- ja yläpohjissa sekä ulko- ja sisäseinissä. Tiukat palomääräykset rajoittavat kuitenkin käyttöä etenkin rivi- ja kerrostaloissa sekä julkisissa rakennuksissa.

Perinteisin kantava puuseinä on ladottu pysty- tai vaakasuuntaisista hirsistä. Sitä ovat seuranneet ristikkorakenteet. Nykyisin noin puolet suomalaisista pientaloista tehdään rankorakenteisina.

Liimapuisten palkkien, pilarien, ristikoiden, kehien ja kaarien avulla voidaan toteuttaa myös suuria ja avoimia rakennuksia kuten urheiluhalleja.

Kuva stevemonty / Flickr
Kuva Jaksmata / Wikimedia Commons
Kuva Vermont Timber Works Inc.
Kuva Kallerna / Wikimedia Commons
Kuva Matt Chan / Flickr

Lisätietoa: Metsä ja puu -kirjasarja

Eero Paloheimon toimittaman Metsä ja puu -kirjasarjan artikkelit kertovat monipuolisesti puusta.

Sarja koostuu kuudesta osasta: Elävä puu, Tukista tuotteeksi, Puun kauneus, Puinen rakennus, Taistelu puusta sekä Puu ja ympäristö.

Kuva Jaana Räsänen.

Liitä kohteeseen

Aktiivinen polku

Tallentamaton

Omat polut

Uusi polku

Tallenna

Aktiivinen polku

Poista takiainen

Oletko varma että haluat poistaa tämän takiaisen?

Kuva Stef Noble / FlickrKuva Jaana RäsänenKuva Anssi Blomstedt / MFAKuva stevemonty / FlickrKuva Jaana Räsänen.