Betonirakentamisen historiaa

Luonnonbetonia jo kivikauden asumuksissa

Tonavan rannalle tehty kalastaja-metsästäjän majan maanvarainen lattia on vanhin tunnettu luonnonbetoninen rakenne. Se on peräisin kivikaudelta noin 7600 vuoden takaa.

Kuva Homydesign

Roomalaiset betoniarkkitehtuurin uranuurtajina

Antiikin Roomassa vulkaanista alkuperää olevista luonnonsementeistä valmistettua luonnonbetonia käytettiin aluksi kalliiden materiaalien korvikkeena esimerkiksi akveduktien vesikouruissa ja satamalaitureissa tai perinteisten muotojen toteuttamiseen uusissa rakennustyypeissä kuten kylpylät ja amfiteatterit.

Vähitellen roomalaiset huomasivat betonin mahdollisuudet aivan uudenlaisten sisätilojen ja tilasarjojen luomiseen. Sillä oli suuri merkitys, ei vain Rooman vaan koko Euroopan arkkitehtuurin kehitykseen. Roomalaisten betonitekninen osaaminen kuitenkin hiipui valtakunnan rappeutuessa ja unohtui lopulta kokonaan.

Kuva Janne Huttunen / Vastavalo.fi 30.11.2010.

Betoni löydettiin uudelleen 1700-luvulla

Roomalaisajan jälkeen betoni keksittiin uudelleen vasta 1700-luvulla. Aluksi sitä käytettiin pääasiassa laastina ja kivinä, vähitellen myös valettuna. Valu tehtiin rakennuspaikalla puumuotteihin. Tällaista sullobetonia käytettiin esimerkiksi satamalaitureissa, perustuksissa ja julkisivuornamenttien osissa. Vasta Portlandsementin keksiminen 1800-luvulla käynnisti nykyaikaisen betonirakentamisen kehityksen.

Kuva Mark A. Wilson

Keksintönä teräsbetoni!

Betoni kestää hyvin puristusta, mutta ei vetoa. Tilanteen korjaamiseksi alettiin 1800-luvun puolivälissä kokeilla betonivalun sisään jätettyä raudoitusta. Tällaisen rautabetonin, myöhemmin teräsbetonin, kuuluisin kehittäjä oli ranskalainen puutarhuri Joseph Monier, joka vuonna 1855 haki patentin betonisten kukkaruukkujen raudoitusmenetelmälle.

Teräsbetonin läpimurto tapahtui vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyssä, jossa esiteltiin insinööri Francois Hennebiguen kehittämä pilari-palkki-rakenne. Tämän monoliittisena valetun kantavan rakenteen kehitys vapautti ulko- ja väliseinät kuormien kantamiselta, mikä mahdollisti aiempaa vapaammat pohjaratkaisut ja julkisivut.

Kuva MFA.

Betonin ensiaskeleet Suomessa

1800-luvun loppuun asti betonia käytettiin Suomessa pääasiassa perustuksiin, vesirakenteisiin, kattotiiliin, viemäriputkiin ja kaivonrenkaisiin. Valettava kivi innosti materiaalin käyttöön myös patsaissa, koristeaiheissa ja portaikoissa.

Päämateriaalina betonia käytettiin ensimmäisen kerran Hangon valtionsataman laiturin ja aallonmurtajan pidennyksessä 1889-91. Kotimaisen sementtituotannon alettua 1900-luvun alussa teräsbetoni löi itsensä läpi kantavien rakenteiden materiaalina. Sitä alettiin käyttää aluksi siltojen, vesivoimalaitosten, vesitornien, teollisuuslaitosten, liikerakennusten, erilaisten julkisten rakennusten ja lopulta myös asuinraennusten materiaalina.

Kuva MFA
Kuva Iffland / MFA
Kuva Kari Hakli / MFA.

Keksintönä graafinen betoni

Graafinen betoni on menetelmä, jossa betonielementin pintaan saadaan kehitettyä pysyvä ja yksityiskohtainen kuvio kuten kuva, teksti tai rasteri. Painomusteen sijaan kuvio tehdään painamalla pintahidastinaine painokoneella erikoiskalvolle, joka asetetaan muotin pohjalle ja jonka päälle betoni valetaan. Kun valmis pinta pestään, hidastetut kohdat peseytyvät pois ja muodostuu haluttu kuvio. Patentoidun menetelmän on kehittänyt sisustusarkkitehti Samuli Naamanka vuonna 1997.   

Kuva MFA.
Kuva MFA.
Kuva Jaana Räsänen / Archinfo

Liitä kohteeseen

Aktiivinen polku

Tallentamaton

Omat polut

Uusi polku

Tallenna

Aktiivinen polku

Poista takiainen

Oletko varma että haluat poistaa tämän takiaisen?

Kuva HomydesignKuva Janne Huttunen / Vastavalo.fi 30.11.2010.Kuva Mark A. WilsonKuva MFA. Kuva MFAKuva MFA.