Artikkeli: Arkkitehtuurin ulottuvuuksia (AH)

Mikä ihmeen arkkitehtuuri, kuka kumman arkkitehti?

Nykyään ilmaisua arkkitehti tai arkkitehtuuri ei enää käytetä vain rakennuksista tai rakennetuista ympäristöistä puhuttaessa. Uutisissa valtionpäämiestä saatetaan kutsua rauhanarkkitehdiksi ja jalkapallo-ottelun hyvää maalintekijää maaliarkkitehdiksi. Tietotekniikan alalla puhutaan sovellusarkkitehtuurista tai järjestelmäarkkitehtuurista.

Kulttuuri on liikkeessä ja kieli on elävää. Nyt tarkastellaan arkkitehtuuria kuitenkin perinteisestä rakennustaiteen näkökulmasta, jolloin arkkitehti on tutkinto- ja ammattinimike rakennusten ja yhdyskuntien suunnittelijalle. (AH)

Arkkitehtuuri on rakennustaidetta

Arkkitehtuurilla on perinteisesti tarkoitettu käyttökelpoisia, kestäviä ja kauniita rakennuksia, niiden osia sekä niiden muodostamia yhdyskuntia. Arkkitehtuurista käytetään myös ilmaisua rakennustaide, kun halutaan korostaa arkkitehtuurin korkeaa laatua. (AH)

Kaunista, kestävää ja käyttökelpoista

Roomalainen arkkitehti ja insinööri Marcus Vitruvius Pollio nimesi jo parikymmentä vuotta ennen ajanlaskun alkua hyvän rakennuksen periaatteet: utilitas, firmitas, venustas eli käyttökelpoisuus, kestävyys, kauneus. Lähtökohdat hyvälle rakentamiselle ja rakennukselle ovat edelleen samat, mutta vaatimukset ovat kasvaneet ja monipuolistuneet.

Nykyään käyttökelpoisuuteen kuuluvat toimivuus, käytännöllisyys ja taloudellisuus. Kestävyys on laajentunut tarkoittamaan rakenteiden kestävyyden ohella myös ekologista kestävyyttä. Kauneus ja viihtyisyys ovat rakennusten ominaisuuksia, mutta niitä painotetaan nykyään entistä enemmän rakennettujen ympäristöjen ominaisuuksina. (AH)

Arkkitehtuurin peruskäsitteitä

Arkkitehtuurin peruskäsitteitä ovat tila, muoto, valo ja varjo, materiaalit, värit, rakenteet, yksityiskohdat, mittakaava, ympäristö ja tilakokemus. Arkkitehti käyttää näitä osakokonaisuuksia suunnitellessaan rakennuksia tai niiden muodostamia kokonaisuuksia.

Arkkitehti suunnittelee arkeen ja juhlaan. Kirkon tai konserttitalon käytölle on asetettu juhlavammat tavoitteet kuin arjen toimintaan sopivalle koululle tai päiväkodille. Asuinympäristön ja kodin tulee olla viihtyisä ja turvallinen.

Rakennuksen käyttötarkoituksesta riippumatta arkkitehdilla on ajatus rakennuksen luonteesta ja tunnelmasta, joka on enemmän kuin käytettyjen peruskäsitteiden yhteenlaskettu summa. (AH)

Arkkitehti ei päätä yksin kaikesta

Edellä kuvatut hyvän arkkitehtuurin sisällöt asettavat periaatteellisen vaatimustason rakennuksia suunnitteleville arkkitehdeille. Arkkitehti ei kuitenkaan yksin päätä kaikesta.

Rakennuksella on rakennuttaja tai tilaaja eli henkilö tai taho, joka haluaa uuden rakennuksen uuteen käyttötarkoitukseen tai päättää peruskorjata tai restauroida olemassa olevan rakennuksen.

Kaavoituksella ohjataan rakentamista. Kaupunkien ja kuntakeskusten maa-alueet kaavoitetaan eli suunnitellaan, miten maa-alueita saa käyttää. Kaavassa määritellään minne ja minkäkokoisia rakennuksia saa rakentaa ja mikä rakennusten käyttötarkoitus voi olla.

Rakennuksia suunnittelevien arkkitehtien on noudatettava asema- tai rakennuskaavassa asetettuja ohjeita ja määräyksiä. Ennen rakentamisen aloittamista rakennukselle tulee saada rakennusvalvontaviranomaisilta rakennuslupa. (AH)

Suunnittelu on tiimityötä

Arkkitehdit suuntautuvat yleensä johonkin arkkitehtuurin osa-alueeseen. Maankäyttöön ja kaupunkisuunnitteluun keskittyvät arkkitehdit suunnittelevat kaupunkien ja kuntien alueita tai laativat asemakaavoituksen tarpeisiin yhden kaupunkikorttelin tai tontin kokoisia kaavoja.

Rakennusten suunnittelussa on monta vaihetta. Ennen kuin rakennusta aletaan luonnostella piirtämällä, on yleensä laadittu tarkempi kirjallinen kuvaus ja tilaohjelma, joista arkkitehti saa käsityksen rakennuksesta ja sen sisältämien tilojen koosta, lukumäärästä ja käyttötarkoituksista.

Rakennusprojektissa tarvitaan aina rakennesuunnittelijaa, lämpö-, vesi- ja ilmanvaihtoalan osaajaa sekä sähkösuunnittelijaa. Suunnittelun kuluessa arkkitehti saattaa lisäksi tarvita sisustussuunnittelijan, äänisuunnittelijan ja valaistussuunnittelijan tai maisema-arkkitehdin apua.

Arkkitehtuuri on siis aina tiimityötä. Arkkitehdeillakin on yleensä oma suunnittelutiimi ja yksi heistä on pääsuunnittelija. (AH)

Koskettava tilakokemus

Arkkitehdilla on tavoitteena tehdä rakennuksesta tai ympäristöstä kokonaisuus, joka puhuttelee asukasta, käyttäjää tai satunnaista vierailijaa eli tarjoaa myönteisen tilakokemuksen. Usein myös äänet tai tilan akustiikka, hajut tai tuoksut ja kosketus liittyvät tilakokemuksen syntymiseen.

Arkkitehtuurin synnyttämä tilakokemus tai elämys voi tuntua voimakkaana kun astuu vaikuttavaan tilaan tai sitten se on vain positiivinen ohikiitävä tunne. Arkkitehtuurin tarkoituksena on käyttökelpoisuuden, kestävyyden ja kauneuden ohella koskettaa ihmistä. (AH)

Luonnonpaikkojen tilantuntu

Tilakokemus voi syntyä myös luonnossa liikkuessa. Tiheässä kuusimetsässä kulkeva polku, metsän keskellä oleva puiden rajaama pieni aukio, siirtolohkareen tarjoama suoja tai kallioiden väliin jäävä kapea sola voivat synnyttää voimakkaan tilaelämyksen.

Luonnosta löytyvät samat osatekijät, peruskäsitteet, joita arkkitehtikin käyttää suunnittelutyössään. Luonnonpaikoissa aistimme tilantunnun ja hahmotamme paikkojen muodon. Auringonvalo eri vuoden ja vuorokauden aikoina tekee tilat ja muodot näkyviksi ja antaa niille valaistuksen mukaan vaihtuvan luonteen. Luonnossa materiaalintuntu on joka puolella läsnä ja värit ovat erottamaton, mutta vuodenaikojen mukaan vaihtuva osa kokonaisuutta. Elollisen ja elottoman luonnon osasilla on rakenne ja kaikkialla näemme yksityiskohtia. Myös mittakaava on läsnä. Luonnonpaikat yleensä koskettavat ihmisiä ja ne ovat innoittaneet myös arkkitehteja. (AH)

Arkkitehtuuri muuttuu ja kehittyy

Arkkitehtuurin historia on tärkeä tuntea, jotta osaamme arvostaa ja arvottaa sekä restauroida ja korjata olemassa olevia rakennuksia ja ympäristöjä. Yhteiskunnan muuttuessa arkkitehdeille ja arkkitehtuurille asetetaan uusia vaatimuksia. Rakennusten käyttötarkoitukset ja tekniset vaatimukset ovat muutoksessa. Myös suunnittelumenetelmät ja -välineet kehittyvät. Arkkitehtuurin sisältöjä kehitetään sekä taiteen että tieteen avulla.

Suunnittelutyön katsotaan kuuluvan taiteelliseen osa-alueeseen. Sen yhteydessä arkkitehdit kehittävät uusia toiminnallisia tai teknisiä ratkaisuja ja näin vievät arkkitehtuuria eteenpäin. Arkkitehtuurikilpailuissa arkkitehdit kilpailevat keskenään arkkitehtuurin laadusta eli siitä kuka ratkaisee annetun kokonaisuuden parhaiten. Kilpailut ovat arkkitehdeille mieluinen tapa kehittää arkkitehtuuria.

Tieteen saralla arkkitehtuuria kehitetään tutkimuksen avulla. Taidehistoriallisen tutkimuksen ohella on herännyt kiinnostus suunnittelun tutkimusta, käyttäjiä osallistavaa tutkimusta sekä ympäristön ja ihmisten vuorovaikutusta tarkastelevaa tutkimusta. (AH)

Arkkitehtuurin ulottuvuuksia -artikkelin kirjoittaja

Artikkelin kirjoittaja, Aulikki Herneoja (AH) on arkkitehti, tekniikan tohtori ja yliopistonlehtori Oulun yliopiston arkkitehtuurin tiedekunnassa.

Liitä kohteeseen

Aktiivinen polku

Tallentamaton

Omat polut

Uusi polku

Tallenna

Aktiivinen polku

Poista takiainen

Oletko varma että haluat poistaa tämän takiaisen?